Lauantai 7.4.2007

Tuttuun tapaan ja sääennusteiden vastaisesti heräsimme jälleen kirkkalta taivaalta paistaviin auringonsäteisiin. Näytti vahvasti siltä, että luvassa olisi taas mukavan aurinkoinen leiripäivä.
Aamupalalla toiset meistä tankkasivat vatsansa aivan palloksi, toisille tuntui riittävän kevyempi aamiainen. Harjoitukseen kaikki lähtivät kuitenkin reippain mielin, sillä luvassahan oli testi.

Hämäläisen Markku oli pääjermuna suunnitellut päivän harjoituksen todella mahtavaan maastoon. Vaikka edellisten päivien maastotkin olivat hyviä, oli tämä vieläkin parempi. Tässä jäivät kakkoseksi Jäminkin kankaat. Itse testirata piti sisällään myös ns. mikrosuunnistusta, eli hämylippuja, jotka tekivät kyllä tehtävänsä. Kaikki eivät päivän harjoitusta testimielessä juosseet, mutta kyllä maastossa vauhtiakin oli pidetty. Siitä olkoon merkkinä Johans Bäckmansin ja Ottos Simosasin melko mainiot pohja-ajat pitkällä ja keskipitkällä radalla. Erityisesti Anatoli Örnöv oli tyytyväinen päivän suoritukseen lyötyään vahvan kilpakumppaninsa Miguls Reitulsin.

Lounaan jälkeen suunnattiinkin sitten isolla joukolla kohti Riikaa, Latvian pääkaupunkia. Suunnistusvastuu annettiin R-bussille ja sen kartanluvusta vastaavalle Tuukkas Tuomaalakselle. Alku näytti lupaavalta ja Riika lähestyi vääjäämättä. Matkan kohokohdaksi nousi lopulta ajelu pitkin raitiovaunukiskoja. Vaikka tilannetta aluksi hieman emmittiinkin, oli ratikan peesissä varmasti hyvin turvallista ajella. Osalta tämä huipennus jäi valitettavasti kokematta, sillä he olivat valinneet oman harjoituksensa esikaupunkialueen ostoskeskuksessa.

Bussit pistettiin parkkiin Riikan linja-autoasemalle ja suunnistajat suuntasivat kolmen tunnin lenkille kaupungin vilinään. Vilinää ei juurikaan nähty, vaan Riika oli pääsiäislauantaina melko rauhallinen. Matkaajille tulivat tutuiksi Zeppelinhallit, vanha kaupunki kahviloineen, hotelli Reval:n hulppeat näköalat sekä vapaudenpatsaan vahdinvaihdot. Stockmannkin tarjosi muutamille tyydytystä suurimpaan shoppailunälkään. Riikan kiertely taisi monien jaloille olla tähän astisista uuvuttavin harjoitus.

Raskaan harjoituksen jälkeen suunnattiin tietysti syömään. Lihat ja riisit upposivat taas nälkäisiin vatsoihin. Lepoon ei jäänyt paljon aikaan, kun jo piti laskeutua ylimmästä kerroksesta alimpaan kerrokseen analysoimaan aamun harjoitusta. Pääratametsuri Markku Hämäläinen kävi läpi lyhyempiä ratoja ja pitkän radan nopein Johans Bäckmans kertoi omista ratkaisuistaan.

Jonkin verran saatiin aikaan myös keskustelua polkukiertojen ja suoraan rappaamisten kannattavuudesta ja hyvä niin. Analysoinnin jälkeen saimmekin kuulla otteista päätellen tulevan luokanopettajan Jounis Vidqvistis:n ohjeistusta sunnuntain jänis(kevennys)harjoitukseen.

Illan odotettuna kohokohtana oli vuorossa epävirallinen Yökupin avaus. Ennen kuin metsään päästiin, oli tunnelma täydessä bussissa jo melko hilpeä. Yökuppitiimi ohjeisti viralliseen tyyliinsä tulevan kisan kiemuroita ja jännitys tiivistyi. Jäniskin sai niskaansa talviturkin ja Migulsin Halden-tyyppinen asuvalinta kaatui omaan nerouteensa.

Lopulta päästiin kahdessa erässä matkaan, A-ratalaisten lähdössä loistivat sekä otsalamput että kameroiden salamat ja tunnelmaa oli kuin Jukolan viestissä konsanaan. Vilpilliset lähdötkin havaittiin tarkkojen silmäparien toimiessa lähdön valvojina.

B-radallekin lähdettiin muutaman tasoitusminuutin jälkeen tasaisen vauhdikkaana helminauhana, joka kuitenkin reitinvalintojen ansiosta hajosi jo ensimetrien jälkeen.

Tiukkaa otatusta koettiin molemmilla radoilla ja vauhtiakin pidettiin mukavasti. Hajonnat purivat A-radalla ja kilpailu tuntui ratkeavan jo alkumetreillä OK Orientin Svantus Nilssons ja Mikaelis Fabritiusis pääsivät karkumatkalle. Mikaelis onnistui pitämään karkumatkansa loppuun saakka, kun Svantus sortui virheeseen 7. rastilla ja takaa-ajava letka otti hänet kiinni. Maalissa Mikaelis olikin ylivoimainen ykkönen puolentoista minuuttia ennen myös virheisiin sortunutta Miguls Reitulsia. Kolmantena maaliin saapui IHR:n varma yökettu Timons Ahvenainens.

B-radalla ensimmäinen rasti aiheutti vaikeuksia koko joukolle ja hajontaa alkoi tapahtua vasta toisen rastin jälkeen. Erilaiset reitinvalinnat ja niiden aiheuttamat ongelmat hajottivat porukan pienempiin ryhmiin. Virheittä ei monikaan selvinnyt. Kai-Asser Skog meni menojaan ja muista jo hieman karkumatkalle päässeet Sanni Lepola ja Ollis-Petteris Hirvonens joutuivat jännittämään kärkisijojaan loppumetreille saakka, kun viidennen rastin löytyminen tuotti ongelmia ja takaa-ajaneet Lamminpään juniorit Vilma ja Anatolis sekä Terhi Sillanpää-Reitti saivat heidät omista virheistään huolimatta kiinni. Parilla viimeisellä rastivälillä nähtiinkin tämän joukkion kesken tiukkaa otatusta joka ratkesi vasta viimeisellä rastilla. Maaliin tuli selkeässä keulassa Skog ja reilun minuutin hänen jälkeensä kirittiin maaliin tiiviinä letkana järjestyksessä Ollis-Petteris, Sanni, Terhi ja Lamminpäät.

Yökupin kehittämiseksi voisi suunnitella yökuppitiimille sudokuja, ristikoita tai muuta järjellistä puuhastelua siksi aikaa kun ahkerat suunnistajat etsiskelevät rasteja maastossa. Osoituksena tiimin toimettomuudest seuraavat kuvanäytteet, joita kisan aikana tarttui muistikortille kaiken kaikkiaan kymmeniä!

Palkintojenjako suoritettiin pian kisan jälkeen hotellin ravintolassa iltapalan yhteydessä. Ja palkittaviahan riitti. Maatuskat vaihtoivat omistajaa kuten myös Putin, Lenin, Jeltsin ja muut merkkihenkilöt. Palkinnoilla huomioitiin miesten, naisten ja junioreiden parhaimmisto. Erityisesti palkintojenjakotilaisuus taisi lämmittää Anatolis Lamminpäätä, joka palkittiin ansaitusti lupaavana juniorina.

Viralliset tulokset saatiin Yökuppitiimin toimesta julkaistua pikimmiten myös Yökupin sivuilla.